Poliisiopiston oppilaskunnan muistokirja virantoimituksessa väkivaltaisesti surmansa saaneista poliiseista. ©Jarkko Järvinen/Poliisimuseo.
Virantoimituksessa surmatut poliisit kiinnostavat aiheena niin suurta yleisöä, sukututkijoita kuin mediaa. Tietenkin poliisille itselleen asia on tärkeä ja myös kipeä muistutus, etteivät tehtävät ole aina päättyneet hyvin. Menetykset ovat tärkeä osa historiaa, jota poliisi haluaa muistaa ja kunnioittaa. Usein toistettu lause kuuluu: kun valitsee ammatikseen poliisin, pitää olla valmiina kohtaamaan ammatin vaarat. Tuohon valmiuteen poliisi on pitkäjänteisesti kehittänyt toimintaansa. Korkealaatuinen tutkintokoulutus, vaativiin tehtäviin erikoistuminen, ajanmukaiset välineet ja varusteet, teknologia, säännöllinen harjoittelu ovat suojana. Tosielämän naarmut jäävät pienemmiksi, kun on perusta kunnossa.
Vuonna 2008 ilmestyi Pohjolan Poliisi Oy:n kustantama teos In Memoriam 1917–2007 – Virantoimituksessa surmatut poliisit. Teoksen pohjalta luotiin tietokanta, jota pystyi selaamaan tietokoneella samana vuonna avautuneessa Poliisimuseon näyttelyssä. Tietotekniikan vanhentuessa jouduimme luopumaan tietokannasta eikä aihetta käsittelevä teoskaan ollut kovin laajalti saatavissa. Kun museon tietopalveluun tuli aiheesta säännöllisesti kyselyitä, ajatukseksi tuli saattaa tämä tärkeä aihe mahdollisimman laajasti yleisön käyttöön. Syntyi idea verkkonäyttelystä, jota kuka tahansa pääsee selailemaan. Ruotsissa virkatehtävissä menehtyneistä poliiseista ja menehtymiseen johtaneista tapahtumista pidetään julkista tietokantaa ruotsalaisen poliisimiehen Niklas Lindrothin toimesta.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen vartija Tommi Nevalainen otti yhteyttä Poliisimuseoon ja kertoi vuosien ajan harrastaneensa ahkeraa selvitystyötä ja keränneensä mittavan aineiston, jossa on muistiinpanoja poliisisurmista ja valokuvia muun muassa surmansa saaneiden poliisien hautapaikoista. Ilman Tommin uutteraa apua tämän verkkonäyttelyn tekeminen olisi ollut huomattavasti työläämpää.
Keitä ovat virantoimituksessa surmatut poliisit?
Espoossa sijainneessa Poliisiopistossa oppilaskunta alkoi kerätä 1960-luvulla tietoja virantoimituksessa surmatuista poliiseista, ja oppilaitokseen pystytettiin muistoseinä. Tiedot tapauksista perustuivat jo tuolloin enimmäkseen poliisin ammattilehtien muistokirjoituksiin ja sanomalehtien artikkeleihin. Lisäksi muissa poliisiyksiköissä, ainakin Helsingissä, Vaasassa, Turussa, Tampereella ja Vantaalla on omia muistotauluja.
Muistolaatat siirrettiin vuonna 2008 Poliisiammattikorkeakouluun Tampereelle. Vuonna 2025 laattoja on kaikkiaan 130. Jokaisen laatan taakse kätkeytyy yhtä monta surullista tapahtumaa: tilanteita, joissa suruviesti on viety poliisin omaisille ja työyhteisö on menettänyt jäsenen. Ne symboloivat suurinta uhrausta, jonka poliisityö on vaatinut.
Kriteerit, kuka on katsottu virantoimituksessa surmatuksi, ovat vaihdelleet. Tiukimman tulkinnan mukaan vain ulkoisen väkivallan kautta surmattu on päässyt muistoseinälle. Tällöin ulkopuolelle on jäänyt muun muassa liikenneonnettomuuksissa, tapaturmissa ja sota-ajan kotirintaman tehtävissä surmansa saaneita. Myös vapaa-ajalla menehtyneiden osalta tulkinta on vaihdellut. Osa on saanut muistolaatan, osa ei. Historian saatossa osa vanhimmista tapauksista on hävinnyt muistista tai jäänyt sukujen perimätiedoksi.
Tietokanta on oma kokonaisuutensa, se ei lisää eikä poista jo olemassa olevia muistolaattoja. Jo tässä vaiheessa nimiä ja tapauksia on tietokannassa laattoja enemmän, kaikkiaan 164. Nämä 33 lisäystä ovat hyvin erilaisia. Poliisin kuolemaan johtanut tapaturma/onnettomuus on voinut olla esimerkiksi liikenneonnettomuus, harjoituksessa sattunut varomaton aseen käsittely tai virka-apumatkalla hukkuminen Surullinen lopputulema on kuitenkin ollut, että poliisi tai poliisissa työskennellyt on virkatehtävällä kuollut. Emme ole lähteneet arvottamaan, mikä poliisin kuolemaan johtanut tapahtuma olisi arvokkaampi kuin toinen. Valitettavasti emme pysty lupaamaan, että verkkonäyttelymme Poliisisurmat-tietokannassa olisi kaikki sinne kuuluvat nimet. Jo tässä vaiheessa tiedämme, että sisällissodan ja toisen maailmansodan aika vaatii lisäselvityksiä. Sivustomme ja tietokantamme päivittyvät. Tietoja voidaan tarkentaa, lisätä ja muokata. Hartain toive tietenkin on, että tulevaisuuden osalta lisäyksiä ei tarvitsi tehdä lainkaan.
Näyttelyt tehdään aina yhdessä, siksi tämänkin verkkonäyttelyn valmistumiseen on osallistunut monia tahoja ja henkilöitä. Kiitokset kuuluvat kaikille ahkeroinnista tämän tärkeän aiheen parissa.
Tampere 8.10.2025
Maritta Jokiniemi
Tutkija
Poliisimuseo